Syksyisiä ja räntäsateisia mietteitä.
Ajattelin, että en enää
päivittäisi Pyryn blogia, mutta kolmen viikon etelänmatkan jälkeen ja akkua
ladattuani, pistän tässä tulemaan hieman omia ajatuksiani istumalentopallokaudesta 2015/16.
Suomen Cupin jälkeen oli takki
aika tyhjä. Kun vielä ilmeni, että ei saada SM-sarjoja miehissä eikä
naisissakaan pyörimään, niin kävi kuin Kummelissa ”mua ei huvita mikään”.
Onneksi Palokan Pyryn naiset
olivat edelleen aktiivisia ja halusivat harjoitella ja pelata. Löytyihän se
motiivi minullekin ja äkkiä tässä on syksy mennyt.
Pyryn mies- ja naisjoukkue
pelaavat 1-sarjaa ja miesten osalta näyttää kahden kierroksen jälkeen hyvältä.
Olemme sarjan kärjessä ja naisetkin ovat saaneet, jos ei muuta, niin hyvää
pelikokemusta. Se on todella hyvä asia jos ja kun maaliskuussa pelataan sekä
miesten että naisten avoimet SM-turnaukset. Täytyy vain toivoa, että joukkueita
ilmoittautuu ainakin tarpeellinen määrä. Puitteet tulevat olemaan Pajulahdessa hyvät.
Tosiaan kaksi kierrosta 1-sarjaa
on takana ja niin Kotkan kuin Siilinjärven turnaukset ovat olleet hienoja
tilaisuuksia. Tunne ei johdu pelkästään siitä, että Pyry johtaa sarjaa, vaan
tapahtumat ovat olleet rentoja ja mukavia. On ollut todella ilo pelata ja osallistua.
Päivät ovat olleet rankkoja, mutta huumorintaju on säilynyt – myös pelin
jälkeen. Kummallakin paikkakunnalla ottelujärjestelyt on hoidettu hyvin. Ainoat,
ketä olen hieman ”säälinyt” ovat tuomarit. Joukkueet saavat välillä levätä,
mutta tuomarit sen kun viheltää.
Missä on naisten maajoukkue?
Tuota asiaa olen mielessäni
miettinyt. Mielestäni naisten maajoukkueelle olisi ollut aivan ehdoton paikka
saada pelikokemusta ja harjoitusta 1-sarjan peleissä. Hanna-Mari, Annukka ja
Maria ovat ainoat, jotka osallistuvat joukkueidensa mukana turnauksiin. Sain
nimittäin eilen kuulla, että Pajulahteen tulee tammikuussa kovia naisjoukkueita
turnaukseen. Maajoukkueen EM-pelitkin tuli seurattua tarkasti ja olen sitä
mieltä, että kaikille pelaajille tällaiset 1-sarjan turnaukset tekisivät
harjoitusmielessä hyvää. Etenkin ajattelen nuoria pelaajia. Kokemusta ja
pelivarmuutta ei saa leireillä eikä vaihtopenkillä.
Energiaa!!!
Olin eilen Hipposhallissa
katsomassa Junior Games:ia. Lähemmäs neljäsataa vammaista lasta urheilemassa
samassa hallissa yhtä aikaa. Näkymä oli mahtava ja tunnelma katossa. Siellä
todella näkyi ja kuului, että urheilusta nautitaan. Kaikilla oli hauskaa ja se
energiamäärä mikä siellä oli niin sillä olisi lämmittänyt monta omakotitaloa.
Tunnelma oli kuin istis-turnauksessa, mutta pienoiskoossa.
Seuraava 1-sarjan turnaus on Jämsässä
12.12. Odotan mielenkiinnolla löytyykö vielä uusia joukkueita mukaan –
toivottavasti.
t. allan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti